Työryhmä: Benita Aminoff, Timo Nurmilaukas, Satu Sandström

Suunniteltu pysäköintialue puistoksi

 

Suuri asfalttikenttä autojen pysäköintiä ja veneiden talvisäilytystä varten Eiran muurin ja Ursinin kallioiden väliin jäävälle alueelle on edelleen suunnitteilla. Pysäköintialuetta ei missään nimessä tulisi rakentaa keskelle rannan vihreätä ulkoilualuetta sen kapeimmalla kohdalla, vaan siitä pitäisi tehdä historiallisen alkuperäissuunnitelman mukaan puisto osana suurempaa puistojen ketjua ja nykyistä Merisatamanrannan laajempaa virkistysaluetta. Engelinaukiolta tasanteittain ja viuhkamaisesti avautuvaa sektoripuistoa tulisi ehdottomasti täydentää alhaalla Eiran muurin alapuolella ja jatkaa mereen saakka (Ursinin kallioiden ranta). 1900-luvun alkupuolella muurin eteen jäävällä ranta-alueella oli jo puistopiirustukset valmiina, mutta tämä osa Helsinginniemen puistoa ei toteutunut. Näkymä Juhani Ahon patsaalta merelle on sykähdyttävä, ja sen säilyttämiseen Helsingillä täytyy löytyä halua. Samoin näkymä Pyhän Birgitan puistosta Eiraan ja Eiranrannan asuintaloista itään (kantakaupunki, rantaviiva) on ainutlaatuinen. Tätä kulttuurihistoriallisesti merkittävää kokonaisuutta ei saa tärvellä asfalttikentällä ja massiivisella auto- tai venesäilytyksellä. Jos tarvetta lisäpysäköinnille kuitenkin olisi, tulisi Merisatamanrannan parkkipaikat järjestää pienimuotoisesti eli pieninä klustereina pitkin Helsingin eteläistä rantaa, jolloin välimatkat eivät ehdi muodostua kovin pitkiksi miltään suunnalta eikä suurta peltimerta keräännytetä yhteen kohtaan pitkän eteläisen rannan länsilaidalle. Ei sovi myöskään unohtaa jo olemassa olevaa uuden Eiranrannan tien varrelle järjestettyä kaksipuolista ja paljon lisäpaikkoja tuonutta kadunvarsipysäköintiä. Yksin se jo osaltaan lisää peltimerta ja juuri suunnitellun pysäköintialueen kohdalla.

1) Jätteidenkeräyslaitos/kierrätyskeskus Eiran muurin edustalta pois

Tälle sinänsä hyödylliselle toiminnolle täytyy osoittaa soveliaampi paikka kuin on suunnitteilla, sillä lähes kaikki alueen asukkaat ja veneilijätkin (lukuun ottamatta niitä n. 43 veneen omistajaa talvissäilytyspaikalla) joutuisivat turhaan käyttämään autoa jätteidensä tuomiseen kierrätys- ja lajittelupaikalle lisäten liikennettä Eiranrannan tiellä, keskellä puisto- ja ulkoilualuetta.

Vaihtoehtoisia paikkoja lajittelulle: Idempänä Merisatamanrannassa Cafe Caruselin lähistöllä nurmikenttään upotettuna tai (ehkä parempi vaihtoehto) aivan Caruselin taakse kahvilan lastausalueen viereen. Edut: On jo rakennettu lastaus- ja huoltoympäristö, palvelee myös Pihlajasaaren kävijöitä, skeittaajia, lyhyempi matka vanhalta keräyspaikalta jalan kulkevia kantakaupunkilaisia ajatellen, ei asuintaloja lähistöllä. Lisäksi saarilla oleville purjehdusseuroille keskeinen paikka. Eiran muurin luona Eiranrannan tien varrella tuleva runsastuva liikenne vain lisääntyisi entisestään. Eiranrantalaisia ajatellen on Hernesaari vielä kaavoittamaton ja mahdollisuudet ovat moninaiset Pyhän Birgitan puiston länsipuolella.

2) Veneet: Suunniteltu veneiden talvisäilytysalue pois

Suunnitelman kaavion mukaan vain n. 43 venettä mahtuisi kentälle; kustannukset venettä kohti muodostuvat kohtuuttoman suuriksi (alue pitää viemäröidä yms.) Samaan aikaan Helsingin pitää ratkaista tuhansien muidenkin veneiden talvitelakointiasia. Vieressä koko Hernesaari on vielä rakentamatta, jossa paljon mahdollisuuksia.

Pysäköintiin osoitetun alueen pohjamateriaalina voisi käyttää viherkiveä vain, jos ei ole veneitä ja myrkkymaaleja. Kiristyvät ympäristömääräykset. Viemäröinnin pitäisi auttaa siihen etteivät myrkkymaalit imeydy maaperään – mutta miksi tehdä kallis investointi 43 veneelle, jos talvitelakointi mahdollisesti kuitenkin päätetään viedä muualle myöhemmin?

Veneitten kunnostaminen vaatii hiontaa yms. jolloin pöly leviää puisto- ja asuintaloympäristöön. Venesatamissa veneet usein ”huputetaan” kunnostuksen ajaksi eli rakennetaan kookas kehikko ja peitetään pressuin/muovipäällystein. Tällaiset rakennelmat eivät sovi kulttuurihistoriallisesti tärkeään arvomaisemaan.

Onko lainkaan tutkittu veneiden korjaustoiminnan aiheuttavia (muita kuin maaperään valuvia) ympäristöhaittoja? Heti muurin takana Merikadun ja on mm. Eiran päiväkodin lasten leikkipuisto, jota käytetään lasten päivittäiseen ulkoiluun. Korjaustoimissa syntyvä pöly ja pienhiukkaset lienevät epäterveellisiä hengittää ja ne helposti ajautuvat tuulen mukana lasten leikkipuistoon sekä muille puisto- ja asuinalueille alueella vallitsevan tuulensuunnan takia. Ilmeisen lisääntynyt tuulen navakkuus hankaloittaisi tilannetta entisestään..

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat: lisääntymässä olevat myrskyt, tuulisuus ja alavien alueiden tulvavaara. Miksi rakentaa lisää viemäreitä alas rantaan nykyisen meren pinnan tuntumaan, kun ilmastonmuutoksen seurauksena asiantuntijat varoittavat pinnan voivan nousta huomattavastikin tulevaisuudessa?

Uudet veneiden talvisäilytysmahdollisuudet; ei enää pakollista tarvetta säilyttää suoraan rannalla viheralueilla ja puistoissa laiturien vieressä. Yrittäjät parhaillaan jo rakentavat suuria halleja, vaihtoehtoista säilytystä kaupungin ulkopuolella missä veneet voivat olla turvassa säiltä sisätiloissa tai vaihtoehtoisesti edullisemmin ulkona mutta vartioidusti. Vrt. myös ilmastonmuutos.

Ympäristön epäsiisteys: Trailerit yms. varusteet ja jäävät veneilijöiltä useimmiten maahan talvitelakointialueelle, myös vesille oton jälkeen.

Turvallisuustekijät; aitaamaton alue altis varkauksille ja ilkivallalle.

Vaikka aitaa ei olisi suunniteltu, sitä voidaan helposti ruveta vaatimaan; korkea ”kanaverkko” olisi puistoalueella täysin sopimaton.

Jos veneiden siirto keväisin ja syksyisin esteenä istutuksille: Eiranrannan tielle pitää voida saada puukuja kuten muuallakin Merisatamanrannassa on (idempänä). Niin haluttaessa voisi harkita pienempikokoisia puita kuten Pyhän Birgitan puiston suunnitelmissa on tehty. Alue on nyt aivan liian ikävän asfalttinen ja paljas autiossa ympäristössä.

Maisemasuunnittelulliset ja kulttuurihistorialliset arvot: Pukeille nostettu vene suojapressuineen on aina lähinnä ruma ja masentava näky, vaikka itse vene olisi vedessä kuinka kaunis! Eiran muuri, jolla on jonkin verran korkeutta vain keskellä ja on varsinkin itäpuolella hyvinkin matalalle laskeutuva, ei pysty tarjoamaan tarpeeksi suojaa tältä pressujen mereltä. Veneet nousevat Juhani Ahon patsaalta aukeavan ainutlaatuisen helsinkiläisen merimaiseman eteen ja katkaisevat avoimen näkymän aina Engelin aukiolta Ursininkallioille ja avomerelle saakka. Aluetta katsellaan luonnollisesti myös Merisatamanrannasta, Ursininkallioilta, Eiranrannasta ja Hernesaaresta päin, ja erityisen hyvin pelti- ja pressumeri alkaisi näkyä Eiran siluettia vasten Pyhän Birgitan pian valmistuvasta uudesta rantapuistosta.

3) Autot: Suunniteltu laaja pysäköintialue pois

Korkeintaan hyvin pienimuotoista pysäköintiä puisto- ja oleskelualueen laidalla mikäli ehdottoman välttämätöntä, ja aivan muurin juurella, missä se vähiten häiritsee puistoympäristöä.

Eiranrannan tien uusi kadunvarsipysäköinti on tälläkin hetkellä erittäin vähäistä, lähes olematonta.

Jos Eiran muurin alla haluttaisiin edes vähäistä autopaikoitusta, pitäisi pintamateriaalina olla viherkivilaatat, ei missään tapauksessa asfaltti. Myös maisemointiin autojen häivyttämiseksi puistoympäristöstä ja pitäisi kiinnittää erityistä huomiota.

Täytyy myös muistaa, että paljon uusia pysäköintipaikkoja on jo tullut tienvarren molemmin puolin kun Eiranrannan tie rakennettiin.

Ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä:

Engelinaukiolta tasanteittain ja viuhkamaisesti avautuvaa sektoripuistoa, joka matkalla muuttuu Helsinginniemen puistoksi, tulisi ehdottomasti vihdoinkin täydentää alhaalla Eiran muurin alapuolella ja jatkaa mereen saakka (Ursinin kallioiden ranta). Tätä kokonaisuutta ei saa tärvellä asfalttikentillä ja massiivisella auto- tai venesäilytyksellä. Tehtäköön alueesta aivan erityinen puistokokonaisuus; asfalttikentän sijaan sektoripuisto osana Merisatamanrannan ja Eiran kukkulalta tulevaa puistojen ketjua kuten suunnitelmissa alkujaan oli jo 100 vuotta sitten.

Otetaan suunnittelussa huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset ja veneiden kunnostustoiminnan soveltumattomuus keskellä kaupunki- ja puistoympäristöä; mitkä ovat EU-säännökset, ja miten esim. lasten ulkoilupuiston läheinen sijainti Helsinginniemen puistossa vaikuttaa.

Suunnitelmissa käytettävä luonnonmukaisia muotoja ja materiaaleja sekä säilytettävä jo olemassa olevat puut Eiran muurin juurella.

Istutettava lehmusrivistö tai muita pienikokoisempia puita puukujaksi, kuten Merisatamanrannassa muuallakin, runsaasti myös herkkäpiirteisen alueen luonteeseen ja merellisiin olosuhteisiin sopivia pensaita, vihreää nurmea ja muita istutuksia.

Ei laajaa peltimerta kapeaa aluetta tukkimaan! Viherkivi alustana parempi kuin asfaltti, mutta se ei riitä, sillä laajan parkkipaikan ollessa täynnä autoja, ei alustaa edes näy.

Jos lisäpaikoitusta todella tarvitaan, tulisi pysäköinti järjestää klustereittain, pieninä ryhminä, ja tasaisesti koko eteläisen rannan alueelle: Ursulan kahvilasta alkaen, sitten sopivalla kohtaa lisätilaa esim. lehmusten alle poikittaispaikoituksena Merisataman-rannan tiellä ja suunnitellusti Villa Ensin ja kahvila Caruselin väliin. Seuraavaksi huomaamattomasti aivan Eiran muurin juurelle ja lopulta vastaava paikoitus-mahdollisuus Pyhän Birgitan puiston länsipuolelle kaavaillun kioskin ja kahvilan viereen (siellä runsaasti rakentamatonta tilaa). Aikapaikoitus alueella voisi yleensäkin toimia paremmin, jos veneilijät ja paikalliset asukkaat saisivat lunastaa paikan edullisemmalla hinnalla kuin muut.

Parkkipaikoille varattu alue – aikanaan merkattu osaksi Helsinginniemen puistoa – täytyy säästää puistoksi myös siksi, että ranta-alueen kapeimmalla kohdalla Eiranrannan tie pyörä- ja jalkakäytävineen halkoo ja syö rannan ulkoilualueesta jo nyt suhteettoman suuren osan. ”Baanan” viereen täytyy jäädä leveästi vihreää virkistyskäyttöön.

Jokainen neliö Merisatamanrannan ulkoilualueesta ympäröivine puistoineen on tärkeä, sillä kaupungissa puistot ja viheralueet ovat ainoita keitaita kaupungissa asuville. Myös ympäröivä maisema on ihmisen hyvinvoinnille tärkeä elementti. Eteläisen rannan puisto- ja merimaisemat ovatkin – ei vain paikallisten asukkaiden – vaan kaikkien helsinkiläisten ja vierailijoidenkin hyödyntämät. On siis pidettävä huoli siitä, että rannan puistojen ja viheralueitten käytettävissä oleva ala ei pienene tai maisema tärvelly mistään syystä, ei myöskään auto- tai venesäilytyksen vuoksi.

On velvollisuutemme jättää tämä kulttuurimaisema jälkipolville säilytettäväksi, sillä se on helsinkiläisille rakas ja jotain mitä myös Helsingin havittelemat turistit osaavat arvostaa. Vanha empirekeskusta, meri ja luonnonrannat puistoineen ovat juuri ne tekijät joilla Helsinki erottuu muista. Parkkipaikat ja venesäilytys on pystyttävä luomaan tärvelemättä hienoa kokonaisuutta.

Yksityinen tuki ja sponsorointi. Pelastamalla viime hetkellä historiallinen ei-toteutunut puistoalue myös yksityiset tahot voisivat osoittaa tukeaan ja tehdä kulttuuriteon; penkit, istutukset, patsaat ja muut elementit voisivat olla yritysten tai jonkin säätiön rahoittamia.